Vinkkipankki

Vinkkipankista löydät toisten opettajien hyviä käytänteitä ja muita vinkkejä käytännön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöhön ammatillisissa oppilaitoksissa. Vinkkejä ovat antaneet lukuisat eri opettajat Ammattikoulujen sukupuolinormit remonttiin -hankkeen puitteissa pidettyjen koulutusten ja työpajojen yhteydessä.

Opetusmenetelmät ja pedagogiset ratkaisut

  • Pyrin käyttämään selkeää yleiskieltä, jotta mahdollisimman moni ymmärtää. Yksinkertaistan tarvittaessa. Hyödynnän havainnollistamiseen kuvia, videoita ja muuta visuaalista materiaalia. Joskus jopa näyttelen, jos tarve vaatii!
  • Laitan opiskelijat tekemään harjoituksia eri ryhmissä/pareissa, jotta he eivät pääse aina tutun kaverin kanssa tekemään tehtävää. Tällä tavoin opiskelijat tutustuvat monipuolisemmin toisiinsa, ja olen kokenut sen ehkäisevän kiusaamista.
  • Tarjoan opiskelijoilleni henkilökohtaista ohjausta heidän tarpeidensa mukaisesti. Varmistan, että pystyn tarjoamaan eritasoisia, henkilökohtaistettuja, oppimistehtäviä. Kierrän oppimisympäristössä ja huomioin jokaisen opiskelijan.
  • Mahdollistan nimettömän palautteen antamisen kaikista tutkinnon osista. Hyödynnän palautteen keräämisessä digitaalisia alustoja. Tiedostan, että chat- tai Wilma-viestit ja paperilomakkeet saattavat paljastaa vastaajan henkilöllisyyden.
  • Yritän osallistaa kaikkia opiskelijoita hyödyntämällä keskusteluja erilaisissa ja erikokoisissa ryhmissä: koko ryhmän kesken, pienemmissä porinaryhmissä ja pareittain. Rohkaisen kaikkia osallistumaan sukupuolesta, iästä, taustasta tai vaikkapa luonteenpiirteistä, kuten ujoudesta, riippumatta.
  • Järjestän opetustilan niin, että kaikki näkevät ja kuulevat toisensa.

Oppimateriaalit

  • Olen todennut podcastit ja videot hyviksi opetusmateriaaleiksi, koska niitä voi kuunnella/katsella monesti.
  • Käyn oppimateriaalia läpi jonkin vähemmistön näkökulmasta, esimerkiksi ajatellen olevani transihminen, pyörätuolin käyttäjä tai etniseltä taustaltani vähemmistöön kuuluva. Pohdin, mitä saan sisällöstä. Löydänkö itseni sieltä? Onko siellä minun näköisiäni ihmisiä vai olenko näkymätön? Mietin, miltä se tuntuu ja mitä opettajana voisin tehdä, jotta kaikki opiskelijat tulisivat näkyviksi.
  • Pyrin siihen, että materiaaleissa esiintyy erilaisia ihmisiä. Jokainen opiskelija tarvitsee samaistumisen kohteita!
  • Vinkkejä oppimateriaalien systemaattiseen läpikäymiseen löydät täältä.

Lomakkeet ja sähköiset järjestelmät

  • Koulun lomakkeissa pitäisi olla sukupuolivaihtoehtoina vähintään mies, nainen ja muu. Olen joskus kyseenalaistanut sen, miksi sukupuolta kysytään. Joskus on toki tarpeen saada tietoa sukupuolen mukaan, mutta on hyvä pysähtyä miettimään, onko se juuri tällä lomakkeella relevantti tieto.
  • Avokysymys on erinomainen vaihtoehto, jos sukupuolta halutaan kysyä esimerkiksi lomakkeessa. Se antaa vastaajalle mahdollisuuden kertoa omin sanoin identiteetistään.
  • Minulle on kerran selvinnyt transsukupuolisen opiskelijan aiempi nimi hänen käyttämästään oppilaitoksen sähköpostiosoitteesta. Oikea nimi täytyy saada päivitettyä kaikkiin koulun järjestelmiin, kuten Wilmaan ja sähköpostiosoitteeseen.
  • Kiinnitän huomiota verkkoympäristöjen saavutettavuuteen ja esteettömyyteen. Pystyykö esimerkiksi sokea tai kuuro opiskelija käyttämään niitä yhdenvertaisesti? Onko kaikilla opiskelijoillani ylipäätään pääsy laitteisiin, joilla ympäristöjä voi käyttää? Onko heillä riittävästi osaamista verkkoympäristöjen hyödyntämiseen?

Koulun tilat

  • Olen yrittänyt vaikuttaa siihen, että koulussamme on myös sukupuolittamattomia wc-tiloja, joita kuka tahansa voi käyttää turvallisin mielin. Jos joku kysyy minulta, missä vessa on, en oleta hänen sukupuoltaan esimerkiksi sanomalla “tyttöjen vessa on vasemmalla”, vaan kerron kaikkien vessojen sijainnin: “vessat sijaitsevat tämän käytävän varrella”.
  • Mursin eräänä vuonna jalkani ja käytin pitkään kyynärsauvoja. Se auttoi vähän hahmottamaan oppilaitoksemme tiloja uudella tavalla. Hissejä ei esimerkiksi ollutkaan niin helppo löytää, ja saadakseni käyttöoikeuden niihin minun oli selitettävä tilannettani yksityiskohtaisesti. Otin asian esille oppilaitokseni tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmässä, ja lopputuloksena opastuksia parannettiin ja esteettömyyttä alettiin muutenkin miettiä enemmän.
  • Pukutiloja tulisi olla paitsi naisille ja miehille, myös esimerkiksi muunsukupuolisille. Jo olemassa olevista tiloista voi rajata vaikka siirreltävillä seinäratkaisuilla yksityisiä tiloja niitä tarvitseville.
  • Oppilaitoksen pelastussuunnitelmassa tulisi huomioida ihmisten moninaisuus. Turvallisuuskävelyä kannattaa tehdä niin henkilökunnan kuin opiskelijoidenkin kanssa oppilaitoksen rakennuksissa ja pihalla. Meillä on puhuttu myös siitä, että mahdolliset hätäkuulutukset esim. keskusradion kautta tulee antaa tarvittaessa suomen lisäksi englanniksi.

Arviointi

  • Arvioin osaamisen näyttöjen ja kokeiden tulokset mahdollisimman objektiivisesti tutkintoperusteiden kriteerien mukaisesti. Pyrin tiedostamaan arvioinnin subjektiivisen luonteen ja hallitsemaan sitä. Tavoitteena on aina arvioida osaamista, ei ihmistä.
  • Tarjoan opiskelijoilleni mahdollisuuden näyttää heidän osaamistaan monella eri tavalla.
  • Keskustelen opiskelijoiden kanssa avoimesti tavoitteista ja arviointikriteereistä.

Kielenkäyttö ja monikielisyys

  • Vältän sukupuolittavia termejä, vaikka se on välillä vaikeaa. Sen sijaan, että viittaan opiskelijaryhmään sanalla “pojat” tai “tytöt”, voin sanoa vaikkapa “tyypit”, “hei te siellä” tai “nurkkapöydän porukka”.
  • En oleta opiskelijan seksuaalisuudesta mitään. Käytän sanaa “puoliso” vaimon/miehen sijaan ja sanaa “kotiväki” äidin/isän sijaan.
  • Jos kuulen esimerkiksi homottelua tai muuta asiatonta puhetta, puutun siihen. En ole aina varma, miten se olisi parasta tehdä, mutta tärkeintä on mielestäni reagoida jotenkin. Kysyn usein, mitä sanoja oikeasti tarkoitti sanomisillaan tai tiedustelen, haluaako hän todella loukata muita ihmisiä.
  • Opiskelijoilla on käytettävissään sanakirjat ja Wikipedian ”Lue toisella kielellä” -osiot. Aina kun osaan, ohjaan omakielisen materiaalin äärelle. Esim. Infofinlandissa on kattava paketti työelämätietoa monella kielellä, ja OPH:n sivulta löytyy matematiikan sanastoa käännettynä.

  • Monikielisten oppijoiden kanssa myös ammattiopettaja on suomen kielen opettaja. Kiinnitän huomiota siihen, että puhun selkeästi ja havainnollisesti. Yhteisopettajuudesta S2-opettajan kanssa on ollut paljon apua. Olen oppinut kollegaltani, mitkä asiat käyttämässäni kielessä voivat olla vaikeita.

  • Meidän opiskeluhuollon työntekijöiden on joskus välttämätöntä käyttää tulkkia, sillä käsiteltävät asiat ovat niin monimutkaisia ja päätöksillä voi olla kauaskantoisia seurauksia. Onneksi esihenkilömme on tarvittaessa antanut tähän luvan.

Vuorovaikutus ja kohtaaminen

  • Yritän muistaa pysähtyä kiireen keskellä kuulemaan opiskelijaa oikeasti, suhtautua myönteisesti ja luoda yhteyttä. Tarjota opiskelijalle tilan tulla nähdyksi ja kuulluksi.
  • Vahvistan opiskelijoideni ammatti-identiteettiä puhumalla avoimesti siitä, ettei ole olemassa yhtä muottia alamme ammattilaisesta. Muottia selittänee konservatiivinen maailmankuva, mutta ammattitaitoon ei kuulu ammatti-identiteetin liittäminen henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, sukupuoleen, katsomukseen jne.
  • Pyrin kohtaamaan opiskelijan yksilönä, en vain esimerkiksi tietyn vähemmistön “edustajana”. Kenellä vain voi olla mitä tahansa taustalla tai minkälainen elämäntilanne tahansa, ja yritän aina muistaa sen.
  • Olen teettänyt opiskelijoillani kyselyn, jossa he voivat kertoa, miten menee ja millaista tukea he koululta tarvitsisivat. Kyselyn voi toteuttaa myös nimettömänä.
  • Opintojen alussa uusille opiskelijolle järjestetään alkuhaastattelu. Yksi kysymys siellä on muotoiltu näin: Mitä opettajien ja koulun olisi hyvä tietää sinusta? Tämä avoin kysymys on tehnyt opiskelijalle tilaa kertoa itsestään jotain olennaista, mitä muut kysymykset eivät ole tavoittaneet.
  • Arvostan moninaisuutta ja näytän sen esimerkiksi puhumalla tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta myönteiseen sävyyn. Välitän opiskelijoistani aidosti ja uskon, että se välittyy heille.